Kun arkkitehti tai talotehdas otetaan mukaan
Kun arkkitehti tai talotehdas otetaan mukaan
Tässä vaiheessa rakennushanketta rakennuksen luonnossuunnittelu voi alkaa. Pääsuunnittelija on mukana ja rakennushankkeeseen ryhtyvä on tehnyt päätöksen edetä kohti konkreettisia ratkaisuja.
Arkkitehdin tai talotehtaan mukaan ottaminen ei tapahdu tyhjästä. Sitä edeltää vaihe, jossa pääsuunnittelija ja rakennushankkeeseen ryhtyvä ovat yhdessä jäsentäneet hankkeen lähtökohdat.
Arkkitehdin tai talotehtaan mukaan ottaminen ei tapahdu tyhjästä. Sitä edeltää vaihe, jossa pääsuunnittelija ja rakennushankkeeseen ryhtyvä ovat yhdessä jäsentäneet hankkeen lähtökohdat.
Mitä pääsuunnittelijan kanssa on selvitetty ennen suunnittelua?
Hyvin hoidetussa rakennushankkeessa pääsuunnittelija huolehtii siitä, että ennen varsinaista suunnittelua on käyty läpi ainakin seuraavat asiat:
Pääsuunnittelijan tehtävänä on varmistaa, että hankkeen esitiedot on tunnistettu ennen kuin suunnittelua viedään eteenpäin.
- tontin ja kaavan reunaehdot
- rakentamisen mittakaava
- alustava käsitys rakennuksen sijoittumisesta rakennuspaikalle
- hankkeen tavoitteet ja toiveet
- keskeiset rajoitteet ja riskit
- tehdyt päätökset ja avoimet asiat
Pääsuunnittelijan tehtävänä on varmistaa, että hankkeen esitiedot on tunnistettu ennen kuin suunnittelua viedään eteenpäin.
Lähtötietojen esittäminen arkkitehdille tai talotehtaalle
Kun arkkitehti tai talotehdas kutsutaan mukaan, heidän kannaltaan arvokkainta ei ole valmis ratkaisu, vaan selkeä kokonaiskuva hankkeesta. Ensimmäisessä tapaamisessa tai yhteydenotossa käsitellään tyypillisesti:
Huolellisesti esitetyt lähtötiedot auttavat suunnittelijaa ehdottamaan ratkaisuja, jotka sopivat hankkeeseen alusta alkaen.
- mitä ollaan rakentamassa ja miksi
- rakennustontin ja asemakaavan keskeiset reunaehdot
- hankkeen tavoitteet ja painotukset
- alustava käsitys rakennuksen koosta ja luonteesta
- suunnittelutehtävä ja siihen liittyvät avoimet asiat
Huolellisesti esitetyt lähtötiedot auttavat suunnittelijaa ehdottamaan ratkaisuja, jotka sopivat hankkeeseen alusta alkaen.
Mitä luonnossuunnitteluvaiheessa tehdään?
Varsinaisen suunnittelun aluksi syntyy tyypillisesti luonnoksia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja. Luonnossuunnitteluvaiheessa ei välttämättä lukita lopullisia päätöksiä, vaan:
Parhaimmillaan luonnokset toimivat keskustelun välineenä, eivät lopullisina vastauksina.
- konkretisoidaan hankkeen mittakaava
- hahmotetaan rakennuksen suhdetta tonttiin ja ympäristöön
- testataan ideoita
- havainnollistetaan rakennusta esimerkiksi 3d-mallilla tai pienoismallilla
- sovitetaan suunnitelma asemakaavan ehtoihin ja listataan mahdolliset poikkeamiset
Parhaimmillaan luonnokset toimivat keskustelun välineenä, eivät lopullisina vastauksina.
Hiljaista tietoa: miten valita suunnittelija
Kun arkkitehti tai talotehdas otetaan mukaan, rakennushankkeessa on useita mahdollisia etenemistapoja. Kokemukseni mukaan näiden erot eivät aina ole rakennushankkeeseen ryhtyvälle selviä.
Talotehtaiden myyntiorganisaatioissa suunnittelu kytkeytyy usein tuotteen myyntiin. Ratkaisuja hahmotellaan nopeasti ja keskustelu etenee sujuvasti, mutta varsinainen lupasuunnittelusta vastaava suunnittelija tulee yleensä pöytään vasta sopimuksen jälkeen.
Arkkitehti tuo suunnitteluun toisenlaisen lähtökohdan. Luonnossuunnittelussa voidaan rauhassa tarkastella pohjaratkaisua, mittakaavaa ja julkisivua ilman sitoutumista tiettyyn rakennusjärjestelmään tai valmistajaan. Jo pienet muutokset tilankäytössä tai rakennuksen hahmossa voivat vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen.
Usein pääsuunnittelija toimii myös arkkitehtina. Tällöin kokonaisuus pysyy yhden vastuutahon käsissä ja suunnitteluratkaisut, viranomaiskeskustelut ja lupavaihe nivoutuvat luontevasti yhteen.
Mikään näistä tavoista ei ole lähtökohtaisesti oikea tai väärä. Oma suositukseni kuitenkin on, että luonnossuunnitteluun ottaa osaa arkkitehtuuriin ja tilasuunnitteluun perehtynyt henkilö.
Luonnossuunnittelussa tehdään rakennushankkeen tärkeimmät ratkaisut, ja siksi sen tekijällä on merkitystä.
Talotehtaiden myyntiorganisaatioissa suunnittelu kytkeytyy usein tuotteen myyntiin. Ratkaisuja hahmotellaan nopeasti ja keskustelu etenee sujuvasti, mutta varsinainen lupasuunnittelusta vastaava suunnittelija tulee yleensä pöytään vasta sopimuksen jälkeen.
Arkkitehti tuo suunnitteluun toisenlaisen lähtökohdan. Luonnossuunnittelussa voidaan rauhassa tarkastella pohjaratkaisua, mittakaavaa ja julkisivua ilman sitoutumista tiettyyn rakennusjärjestelmään tai valmistajaan. Jo pienet muutokset tilankäytössä tai rakennuksen hahmossa voivat vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen.
Usein pääsuunnittelija toimii myös arkkitehtina. Tällöin kokonaisuus pysyy yhden vastuutahon käsissä ja suunnitteluratkaisut, viranomaiskeskustelut ja lupavaihe nivoutuvat luontevasti yhteen.
Mikään näistä tavoista ei ole lähtökohtaisesti oikea tai väärä. Oma suositukseni kuitenkin on, että luonnossuunnitteluun ottaa osaa arkkitehtuuriin ja tilasuunnitteluun perehtynyt henkilö.
Luonnossuunnittelussa tehdään rakennushankkeen tärkeimmät ratkaisut, ja siksi sen tekijällä on merkitystä.
Yhteys rakennusvalvontaan ja siirtyminen lupavaiheeseen
Kun hankkeen perusratkaisu alkaa hahmottua, pääsuunnittelija ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ennakkoneuvottelua varten. Ennakkoneuvottelussa rakennushanke esitellään lupakäsittelijälle ja varmistetaan, että rakentamislupaa varten vaadittavien pääpiirustusten laadinta voi alkaa. Lisäksi käsitellään rakentamisluvan ehdot.
Nyt suunnittelun luonne muuttuu vaihtoehtojen pohdiskelusta ratkaisujen perusteltuun esittämiseen.
Nyt suunnittelun luonne muuttuu vaihtoehtojen pohdiskelusta ratkaisujen perusteltuun esittämiseen.
Mihin tästä edetään?
Seuraavaksi on syytä ymmärtää, mitä rakentamislupavaiheessa tapahtuu ja mitä se oikeasti tarkoittaa rakennushankkeen kannalta.
Seuraava sivu: Rakentamislupavaihe – mitä siinä oikeasti tapahtuu?
Seuraava sivu: Rakentamislupavaihe – mitä siinä oikeasti tapahtuu?