Rakentamislupavaihe – mitä siinä oikeasti tapahtuu?
Rakentamislupavaihe koetaan usein rakennushankkeen virallisena alkuna. Todellisuudessa kyse ei ole hankkeen käynnistämisestä, vaan vaiheesta, jossa aiemmin tehdyt päätökset ja ratkaisut kootaan, täsmennetään ja esitetään viranomaiselle arvioitavaksi. Nyt hanke siirtyy ajattelusta ja vaihtoehtojen vertailusta muodollisempaan käsittelyyn.
Suunnittelun painopiste muuttuu, vaikka itse hanke ei varsinaisesti enää muutu.
Suunnittelun painopiste muuttuu, vaikka itse hanke ei varsinaisesti enää muutu.
Miksi rakentamislupavaihe koetaan hankalana?
Rakentamislupavaihe tuntuu monesta raskaalta, koska:
Usein tässä vaiheessa ymmärretään, kuinka paljon hankkeessa on jo tehty päätöksiä.
- kieli ja asiakirjat muuttuvat teknisemmiksi
- asioita käsitellään viranomaisprosessin kautta
- aikataulut alkavat ohjata tekemistä
- tehtyjä päätöksiä joudutaan perustelemaan
Usein tässä vaiheessa ymmärretään, kuinka paljon hankkeessa on jo tehty päätöksiä.
Mitä rakentamislupavaiheessa ei enää tehdä?
Rakentamislupavaiheessa ei enää etsitä hankkeen perusratkaisuja. Tässä vaiheessa ei yleensä:
Suunnittelun luonne on muuttunut: ratkaisuja ei enää hahmotella, vaan ne esitetään ja perustellaan.
- muuteta rakennuksen mittakaavaa merkittävästi
- vaihdeta rakennuksen pääasiallista hahmoa
- vertailla vaihtoehtoisia pohjaratkaisuja
- testata uusia ideoita kevyesti
Suunnittelun luonne on muuttunut: ratkaisuja ei enää hahmotella, vaan ne esitetään ja perustellaan.
Mitä rakentamislupavaiheessa tehdään käytännössä?
Rakentamislupavaiheessa laaditaan ja kootaan aineisto, jonka perusteella viranomainen arvioi hankkeen määräystenmukaisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa:
Rakentamislupavaihe kokoaa yhteen sen, mitä hankkeessa on jo päätetty.
- pääpiirustusten laatimista
- asemakaavan ja määräysten täyttymisen osoittamista
- rakennuksen laajuustietojen laskentaa
- rakennuksen sijoittumisen ja mittasuhteiden esittämistä
- keskeisten teknisten ratkaisujen pääpiirteistä kuvaamista
Rakentamislupavaihe kokoaa yhteen sen, mitä hankkeessa on jo päätetty.
Hiljaista tietoa: lupavaiheen kuormitus
aakentamislupavaihe saattaa olla henkisesti erittäin raskasta. Päätöksiä on jo tehty paljon, mutta työ ei ole vielä konkreettista rakentamista. Samalla lupahakemus edellyttää laajaa joukkoa asiakirjoja, selvityksiä ja muodollisia tietoja, joiden merkitys ei aina avaudu maallikolle.
Usein rakennushankkeeseen ryhtyvä on tässä vaiheessa jo väsynyt. Tontti on hankittu, suunnittelua on tehty, vaihtoehtoja on punnittu ja nyt edessä on joukko virallisia vaatimuksia omistajuudesta, pätevyyksistä ja teknisistä selvityksistä. Moni kokee tämän helposti pelkkänä pilkunviilauksena tai turhana byrokratiana, vaikka kyse on välttämättömistä lupakäsittelyn edellytyksistä.
Pääsuunnittelijan aktiivinen rooli on erityisen tärkeä. Lupavaihe etenee sujuvasti vain, jos liitteet, selvitykset ja vastuut on koottu johdonmukaisesti ja ajoissa, sillä puutteellinen hakemus hidastaa prosessia ja lisää turhautumista. Viranomaisbyrokratia yllättää lähes jokaisen ensimmäistä rakennushankettaan tekevän. Tämä ei tarkoita, että prosessi olisi poikkeuksellisen vaikea, vaan että sen vaatimuksia ei useinkaan osata ennakoida ilman kokemusta.
Hyvin hoidettuna lupavaihe on hallittava, mutta se vaatii ennakointia ja järjestelmällisyyttä.
Usein rakennushankkeeseen ryhtyvä on tässä vaiheessa jo väsynyt. Tontti on hankittu, suunnittelua on tehty, vaihtoehtoja on punnittu ja nyt edessä on joukko virallisia vaatimuksia omistajuudesta, pätevyyksistä ja teknisistä selvityksistä. Moni kokee tämän helposti pelkkänä pilkunviilauksena tai turhana byrokratiana, vaikka kyse on välttämättömistä lupakäsittelyn edellytyksistä.
Pääsuunnittelijan aktiivinen rooli on erityisen tärkeä. Lupavaihe etenee sujuvasti vain, jos liitteet, selvitykset ja vastuut on koottu johdonmukaisesti ja ajoissa, sillä puutteellinen hakemus hidastaa prosessia ja lisää turhautumista. Viranomaisbyrokratia yllättää lähes jokaisen ensimmäistä rakennushankettaan tekevän. Tämä ei tarkoita, että prosessi olisi poikkeuksellisen vaikea, vaan että sen vaatimuksia ei useinkaan osata ennakoida ilman kokemusta.
Hyvin hoidettuna lupavaihe on hallittava, mutta se vaatii ennakointia ja järjestelmällisyyttä.
Pääpiirustukset – mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole?
Pääpiirustukset ovat rakentamislupahakemuksen keskeinen osa. Ne eivät ole työpiirustuksia, eikä niiden tarkoitus ole ratkaista kaikkia teknisiä yksityiskohtia. Pääpiirustusten tehtävä on:
Pääpiirustuksilla ei enää esitellä vaihtoehtoja, vaan valittu ratkaisu.
- esittää hankkeen kokonaisratkaisu selkeästi
- osoittaa määräysten ja asemakaavan täyttyminen
- antaa viranomaiselle riittävä kokonaiskuva hankkeesta
Pääpiirustuksilla ei enää esitellä vaihtoehtoja, vaan valittu ratkaisu.
Rakennusvalvonnan rooli lupavaiheessa
Rakennusvalvonta ei suunnittele hanketta tai ota kantaa sen tarkoituksenmukaisuuteen. Rakennusvalvonnan tehtävänä on arvioida, täyttääkö esitetty hanke voimassa olevat säännökset ja määräykset.
Yksinkertaistettuna rakennusvalvonnan tehtävä on:
Rakentamislain mukaan rakennusvalvonnan on käsiteltävä tavanomainen rakentamislupahakemus lähtökohtaisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sen liitteet ovat sellaiset, että käsittely voidaan aloittaa. Puutteellinen hakemus ei käynnistä määräaikaa, vaan käsittely alkaa vasta, kun vaaditut asiakirjat on toimitettu.
Rakennusvalvonta arvioi sitä, mitä on jo päätetty – viranomaiset eivät tee päätöksiä rakennushankkeeseen ryhtyvän puolesta.
Yksinkertaistettuna rakennusvalvonnan tehtävä on:
- tarkastaa suunnitelmien lainmukaisuus
- varmistaa, että vaaditut selvitykset on esitetty
- käsitellä lupahakemus esitetyn aineiston perusteella, eli myöntää tai hylätä rakentamislupa
Rakentamislain mukaan rakennusvalvonnan on käsiteltävä tavanomainen rakentamislupahakemus lähtökohtaisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sen liitteet ovat sellaiset, että käsittely voidaan aloittaa. Puutteellinen hakemus ei käynnistä määräaikaa, vaan käsittely alkaa vasta, kun vaaditut asiakirjat on toimitettu.
Rakennusvalvonta arvioi sitä, mitä on jo päätetty – viranomaiset eivät tee päätöksiä rakennushankkeeseen ryhtyvän puolesta.
Miksi lupavaihe tuntuu joskus myöhäiseltä herätykseltä?
Jos hankkeen alkuvaiheessa tehtyjä ratkaisuja ei ol täysin ymmärretty, lupavaiheessa voi tuntua siltä, että liikkumavaraa ei enää ole. Tämä ei johdu lupaprosessista itsestään, vaan siitä, että vaihtoehdot ovat kaventuneet jo aiemmin.
Rakentamislupavaihe tekee näkyväksi sen, kuinka ratkaisevaa hankkeen alkuvaihe on ollut.
Rakentamislupavaihe tekee näkyväksi sen, kuinka ratkaisevaa hankkeen alkuvaihe on ollut.
Mihin tästä edetään?
Kun rakentamislupa on myönnetty, rakennushanke siirtyy vaiheeseen, jota tämä sivusto ei enää käsittele yksityiskohtaisesti. Tällöin suunnittelu tarkentuu, tekniset ratkaisut viedään työpiirustustasolle ja valmistautuminen varsinaiseen rakentamiseen alkaa.
Toivottavasti sivusto on auttanut selventämään ja rauhoittamaan rakennushankkeen alkuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä.
Toivottavasti sivusto on auttanut selventämään ja rauhoittamaan rakennushankkeen alkuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä.