Intohimona perinnerakentaminen
Vanhassa talossa on patinaa - arvoa jota ei voi rakentaa. Vanhan talon korjaaminen ja remontoiminen tulisi aina katsoa eri silmin kuin uudempien talojen korjaaminen, uudisrakentamisesta puhumattakaan. Kipsilevyt ja laminaatit eivät kuulu vanhaan taloon, ne ovat modernin rakentamisen materiaaleja, jotka lähtökohtaisesti eivät edusta perinteitä kunnioittavan rakentamisen tai korjaamisen ideologiaa. Patinan ja "talon hengen" säilyttäminen on vaikeaa ja se edellyttää vahvaa tahtotilaa, sillä monesti on helpompaa tehdä uusi pinta kipsilevystä kuin kunnostaa vanha ja rapautunut betonipinta.
Perinnerakentaminen vaatii intohimoa. Rautakaupat tarjoavat lähinnä uudisrakentamisessa suosittuja rakennusmateriaaleja ja voimassa olevien trendien mukaisia pintaheloja ja listaprofiileja. Myös timpurit ja muu palkattu työvoima usein ehdottavat tavanomaisia ja yleisiä nykytapoja ratkaista detaljiikkaa ja rakenteita. Usein ehdotukset ovat ristiriidassa rakennuksen historian kanssa. Perinnerakentaja joutuu siis usein etsimään tarvikkeita vähän kauempaa kuin lähimmästä rautakaupasta ja työmaallakin tulee olla tarkkana. Perinteitä vaaliessa intohimo ja sitkeys ovat tärkeitä ja usein niiden avulla myös usein löytyy ratkaisu.
Vanhan rakennuksen korjaussuunnittelu ja rakennuslupa
Valtaosa suomalaisista ennen sotia valmistuneista asuintaloista on hirsirunkoisia. Vasta toisen maailmansodan jälkeen puutalorakentamisessa yleistyi rankarunko, joka massiivisesta hirsiseinästä poiketen tarvitsee lämmöneristeen pysyäkseen lämpimänä. Hirsiseinässä sen sijaan yhdistyy sekä kantavuus että lämmöneriste samassa materiaalissa. Hirsiseinästä saadaan myös melko tiivis, tosin hirsiseinien tiiveyttä on aikoinaankin paranneltu erilaisin paperein ja pahvein (esimerkiksi paperitapetit ja pinkopahvit).
Hirsitalon korjaus ja esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen vaatii erityistä ymmärrystä rakenteen kosteusteknisestä toimivuudesta. Nykyajan materiaalikirjo, esimerkiksi muovit ja tiiviit maalit, ei sovellu hirsisen ulkoseinän sisäpintaan. Erityisesti kokemattoman vanhan talon korjaajan olisi hyvä ottaa hankkeeseen kokenut suunnittelija tai työn valvoja. Ammattilaiselta saa apua paitsi rakennusteknisissä kysymyksissä, myös filosofisissa ongelmatilanteissa, kuten vinot seinät tai vanhat ikkunat - korjataanko, vaihdetaanko vai hyväksytäänkö, onko talon ominaispiirre? Vanhan talon korjaajat tietävät, että näitä kysymyksiä tulee paljon.
Vanhaa korjatessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että osa korjaustöistä saattaa vaatia rakennusluvan. Rakennuslupa tarvitaan mikäli korjaustyö sisältää uudisrakentamiseen verrattavaa rakentamista, kuten esimerkiksi laajennusosan rakentaminen, kylmän ullakon muuttaminen lämpimiksi asuintiloiksi tai rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen. Rakennuslupa tarvitaan myös jos korjaus- ja muutostyöt vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen tai terveyteen, kuten kantaviin rakenteisiin tehtävät muutokset tai märkätilojen laajentaminen. Rakennuslupa velvoittaa pätevien suunnittelijoiden käyttämistä korjaustyön suunnittelijoina. Tavallisesti suunnittelijoita tarvitaan pääsuunnittelija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija (arkkitehti voi usein toimia myös pääsuunnittelijana). Mikäli korjaus- tai muutostyö sisältää muutoksia rakennuksen lämmitykseen, viemäriin tai vesiverkostoon, tarvitaan hankkeessa myös LVI-suunnittelijaa. Ennen luvanvaraisten rakennustöiden aloittamista hankkeelle tarvitaan pätevä vastaava työnjohtaja.
Siitä huolimatta, että vanhan talon korjaus- tai muutostyö ei välttämättä tarvitse rakennuslupaa, on arkkitehdin ja muiden ammattilaisten käyttö ehdottomasti suositeltavaa. Näillä henkilöillä tulisi olla kokemusta vanhoista rakennuksista ja heidän tulisi arvostaa rakennusta historiallisella perspektiivillä.
Avustusta vanhan talon korjaukseen
Vanhan rakennuksen korjaaminen rakennuksen alkuperää ja historiaa kunnioittaen on rakennusperintömme hoitamista. Tällaiseen työhön valtio ja kunnat jakavat rahallista avustusta. Avustushakemukseen tarvitaan usein suunnitelma ja selvitys rakennuksen nykytilanteesta ja korjaustyön toimenpiteistä. Arkkitehti voi auttaa avustuksen ja sen liitteiden laatimisessa. Katso lisää ELY-keskuksen ja Museoviraston avustuksista näistä linkeistä:
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Avustukset rakennusperinnön hoitoon
- Museovirasto: Hankeavustukset rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen
- Museovirasto: Myönnetyt avustukset (katso minkälaisiin töihin avustusta on myönnetty)
Arkkitehti Tuomas Niemi - intohimona perinne
Arkkitehti Tuomas Niemi on vanhan korjaamisesta ja perinnerakentamisesta kiinnostunut arkkitehti. Suunnittelukokemuksen lisäksi hänellä on myös omakohtaista kokemusta vanhan talon korjaamisesta.